Viralliset säännöt pelilaudalla

Nämä säännöt ovat suomennos ITHF:n pelisäännöistä. Jos suomennos on ristiriidassa virallisen englanninkielisen säännöstön kanssa, noudatetaan alla olevaa suomenkielisen version tulkintaa.

1. Järjestyssäännöt

Kaikkien pelaajien tulee käyttäytyä hyvän urheiluhengen mukaisesti. Pöytäjääkiekon tärkeimpiä arvoja ovat reilu peli ja kunnioitus kanssapelaajia kohtaan.

2. Pelimalli ja pelilaudan valmistelut

2.1 Vain Stigan valmistamia pelilautoja saa käyttää.
2.2 Muoviset maalikupit on poistettava pelilaudoista ennen käyttöönottoa.
2.3 Pelilaudat tulee kiinnittää tukevasti alla oleviin pöytiin.
2.4 Jään liukkautta tulee ylläpitää samantasoisena kuin avaamattomissa peleissä
2.5 Pelaaja A saa halutessaan kiinnittää ns. ?härpäkkeen?* pelaajan B maaliin. Tällöin A:n tulee tarjota toista identtistä härpäkettä B:lle, joka saa päättää, käytetäänkö härpäkettä myös A:n maalissa.

3. Pelifiguurit

3.1 Pelifiguureina käytetään Stiga Play Off -version pelifiguureja, eli kaikilla pelaajilla on oltava maila samalla puolella figuuria.
3.2 ITHF tai turnauksen tuomaristo voi sallia toisenlaisten figuurien käytön, mikäli siihen on hyvä syy.

4. Ottelut

4.1 Yksi ottelu kestää viisi (5) minuuttia.
4.2 Aika kuluu, vaikka kiekko ei olisi kentällä.
4.3 Ajanottoon tulee käyttää aina ääninauhaa.
4.4 Noin 15-30 sekuntia ennen peliä on ääninauhalta kuuluttava pelin alkamisesta muistuttava äänimerkki tai musiikki. Nauhalla tulee kuulua myös äänimerkit tasaisten väliaikojen (joko 100 tai 60 sekunnin välein) jälkeen. Viimeiset 30 sekuntia tulee merkitä musiikilla. Ottelu päättyy loppusummeriin.
4.5 Mikäli ottelu pitää aloittaa alusta (esimerkiksi teknisten ongelmien vuoksi), kaikki pelaajat pitävät ennen ottelun keskeyttämistä tekemänsä maalit.
4.6 Mikäli jompi kumpi pelaajista ei ole pelin äärellä 30 sekuntia ottelun alkamisen jälkeen, häviää tämä pelaaja ottelunsa turnaussääntöjen mukaisin lukemin.
4.7 Mikäli toinen pelaaja luovuttaa kesken ottelun vastustajan vaatiessa tätä jatkamaan ottelua, pelin luovuttanut pelaaja menettää kaikki tekemänsä maalit ja vastustaja saa 5 ylimääräistä maalia.
4.8 Pudotuspeleissä ottelun päätyttyä tasatilanteeseen, pelataan jatkoaika yhdestä maalista.

5. Aloitukset

5.1 Kaikki ottelut aloitetaan asettamalla kiekko keskiympyrän keskelle. Peli alkaa äänimerkistä. Jos jompikumpi pelaaja aloittaa ennen äänimerkkiä, uusitaan aloitus pudottamalla.
5.2 Aloitukset tulee tehdä pudottamalla kiekko pelilaudan keskipisteeseen 5.3 Keskushyökkääjän ja vasemman puolustajan tulee pysyä keskiviivan omalla puolella keskiympyrän ulkopuolella. Keskushyökkääjä ei saa koskea pudotettuun kiekkoon ennen kuin kiekko on osunut jäähän.
5.4 Kiekko tulee pudottaa vakaalla kädellä noin viisi (5) senttimetriä pelifiguurien päiden yläpuolelta. Kiekko tulee pudottaa vaaka-asennossa, ja sen tulee olla molemmille pelaajille näkyvissä ennen pudotusta.
5.5 Pudottavan pelaajan tulee aina olla varma siitä, että vastustaja on valmiina pelaamaan ennen kiekon pudottamista. Jos aloituspudotus on huono, voi vastustaja vaatia uutta aloitusta tai pudottaa kiekon itse uudestaan. Jos pelaaja tekee jatkuvasti huonoja pudotuksia pudotuspeliottelussa, voi vastustaja vaatia otteluun puolueetonta pudottajaa.
5.6 Aloituksesta on kuluttava kolme (3) sekuntia ennen kuin maalinteko on sallittua. Tämä sääntö on voimassa myös puolueettoman henkilön pudottaessa kiekon pelilaudalle.
5.7 Ennen kuin maali voidaan hyväksyä, tulee aloituksen jälkeen tapahtua jokin seuraavista:
(a) Kiekko osuu kaukalon laitaan vähintään 3 sekuntia aloituksen jälkeen.
(b) Kiekko koskettaa jotain muuta pelifiguuria kuin hyökkäävää keskushyökkääjää tai puolustavaa maalivahtia vähintään 3 sekuntia aloituksen jälkeen.
(c) Kiekko syötetään keskushyökkääjälle tarkoituksella. Jos on epäselvää, saiko keskushyökkääjä kiekon harkitusta syötöstä vai vahingossa, puolustava pelaaja (tai tuomari, jos paikalla) päättää, saako keskushyökkääjä tehdä suoran maalin. Jos ei saa, maali on aina mahdollista tehdä keinoilla (a) ja (b).
5.8 Pudotuspeleissä voidaan aloitukset suorittaa puolueettoman pudotuksen lisäksi myös niin, että puolueeton henkilö asettaa kiekon keskelle ja pyytää molempia pelaajia kertomaan, kun ovat valmiita aloittamaan. Peli alkaa puolueettoman henkilön antamalla signaalilla, esim. ?Hep!? tai ”Go!”.

6. Maalinteko

6.1 Kiekon täytyy pysyä maalissa, jotta maali voidaan hyväksyä. Ulos tulleita maaleja ei lasketa. Jos kiekko käy maalissa ja tulee ulos, ottelua jatketaan keskeytyksettä.
6.2 Kiekot tulee poistaa maalipussista/-lokerosta ennen seuraavaa aloitusta.
6.3 Maali, joka tehdään painamalla kiekko hyökkäävän pelaajan maaliverkkoa tai maalivahtia vasten (ja siten kohottamalla kiekko), hylätään, ellei kiekko osu kaukalon laitaan tai toiseen hyökkäävään pelaajaan matkallaan kohti maalia.
6.4 Maali, jossa aseteltu kiekko lyödään jalalla (ei mailalla) maaliin, hylätään, ellei kiekko osu kaukalon laitaan tai toiseen hyökkäävään pelaajaan matkallaan kohti maalia. Pyöräyttämällä tehty oikean jalan potkumaali kuitenkin hyväksytään. Samoin hyväksytään kaikki ensimmäisestä kosketuksesta tehdyt jalkamaalit.
6.5 Loppusummerin aikana tehdyt maalit hylätään.
6.6 Jos pelaajafiguuri tai maalivahti hajoaa samaan aikaan, kun kiekko menee maaliin, maali hyväksytään.
6.7 Pelilautaa liikuttamalla tehty maali hylätään.

7. Maalivahdin alue ja maaliviiva

7.1 Jos kiekko pysähtyy maalivahdin alueelle siten, että se koskettaa maaliviivaa, mutta ei kosketa maalivahtia, puolustava pelaaja voi sanoa ?saarto? tai ”block”, ja ottelua jatketaan uudella aloituksella.
7.2 Jos kiekko on pysähtyneenä maalivahdin alueella, mutta ei kosketa maaliviivaa, on puolustavan pelaajan jatkettava pelaamista.

8. Maalinteko

8.1 On kiellettyä pitää kiekkoa hallussaan yrittämättä tehdä mitään havaittavaa yritystä maalintekoon. Tätä kutsutaan passiiviseksi pelaamiseksi.
8.2 Vastustaja voi huomauttaa toista pelaajaa, jos tämä pelaa passiivista peliä sanomalla ”passiivista peliä” (passive play). Huomautuksen jälkeen kiekollisen pelaajan on 3 sekunnin sisällä laukaistava kiekko kohti maalia tai syötettävä keskushyökkääjälle. Muutoin jatketaan uudella aloituksella, jossa huomauttanut pelaaja pudottaa kiekon.
8.3 Jos kiekko on ollut pelifiguurin hallussa yhtäjaksoisesti yli 5 sekuntia, vastustaja voi antaa varoituksen. Sekunnin kuluessa varoituksesta kiekko on toimitettava alueelle, jossa vastustava pelaaja voi koskea kiekkoon. Muussa tapauksessa vastustaja voi keskeyttää pelin sanomalla “stop” ja jatkaa peliä tekemällä uuden aloituksen. Jos ottelulla on tuomari, voidaan käyttää ajastinta, joka ilmaisee 5 ja 6 sekunnin hallussapidon äänimerkein.
8.4 Mikäli pelaajien välillä syntyy erimielisyyksiä passiivisen pelaamisen suhteen pudotuspeleissä tai mikäli yksittäinen pelaaja saa turnauksen aikana useita valituksia passiivisesta pelaamisesta, voidaan paikalle pyytää molempien hyväksymä puolueeton henkilö (tuomari) seuraamaan kyseisen pelaajan peliä. Tuomarin ollessa paikalla pelaajat eivät saa huomauttaa sääntörikkomuksista itse ja tuomarin on pudotettava passiivisesta pelaamisesta seuraavat aloitukset.
8.5 Jos pelaaja toistuvasti rikkoo näitä passiivisen pelaamisen sääntöjä turnauksessa, turnauksen tuomarit voivat määrät sääntöjä rikkoneen pelaajan pelaamaan uudelleen ottelut joissa hänen epäillään sääntöjä rikkoneen. Tuomareiden on valvottava näitäotteluita. Jos sääntörikkomuksien takia uudelleen pelattavien otteluiden määrä on liian suuri (enemmän kuin kolme), häviää sääntöjä rikkonut pelaaja automaattisesti kaikki nämä ottelut turnaussääntöjen mukaisin lukemin.

9. Väliintulo

9.1 Pelaaja voi painaa omia pelifiguurejaan vain silloin, kun kiekko on täysin hänen hallussaan.
9.2 Jos pelaaja tekee maalin tämän vastustajan painaessa pelifiguurejaan, maali hyväksytään.
9.3 Jos (kiekollinen) pelaaja huomaa, että vastustajan figuurit ovat kohonneet ylös, hän voi pyytää vastustajaansa painamaan figuurinsa alas, ja vastustajan täytyy tehdä näin. Peli jatkuu, kun molemmat osapuolet ovat taas valmiina.
9.4 Jos pelaaja syöttää kiekon painaessaan figuurejaan, suoritetaan aloituspudotus.
9.5 Kovakourainen pelaaminen jossa pöytä tärisee niin paljon, että kiekko liikkuu, on kiellettyä.
9.6 Jos jokin figuureista menettää kiekon hallinnan pelin tärinän vuoksi, on kiekko palautettava tälle figuurille.
9.7 Pelin aikana on pelaajilta kiellettyä pitää kättä lähellä jäätä sellaisella tavalla, joka voi haitata peliä. Jos pelaajan käsi osuu liikkuvaan kiekkoon pelin aikana, vastustaja saa joko asetella kiekon paikkaan, jonne kiekko olisi päätynyt (esim. maaliin tai jonkin pelaajan haltuun) tai vaatia uuden aloituksen, jonka hän itse pudottaa. Jos on epäselvyyttä paikasta, johon kiekko olisi päätynyt, ratkaisun tulee suosia vastustajaa.

10. Pelin keskeyttäminen

10.1 Jos peli häiriintyy merkittävästi tavalla, joka on selvästi molempien pelaajien havaittavissa tai joka tekee pelaamisen mahdottomaksi toiselle pelaajista (esim. rikkoutunut ratas, vipu tai pelin jalka, valot sammuvat, peliin ilmestyy toinen kiekko tms.), ottelu on keskeytettävä välittömästi. Keskeytyksen aikana tehdyt maalit hylätään. Jos toisen pelaajan peli häiriintyy lievästi tavalla, jota vastustaja ei huomaa ja joka vain lievästi heikentää toista pelaajaa (esim. irronnut kumitappi/tatti/laku, irronnut maaliverkko, vääntynyt vipu, hieman paikaltaan irronnut pelin jalka), tämän pelaajan tulee keskeyttää peli sanomalla ?stop?. Muussa tapauksessa häiriön aikana tehdyt maalit hyväksytään. Ottelu jatkuu, kun molemmat pelaajat ovat valmiita jatkamaan.
10.2 Jos ottelun keskeyttämisen myötä kuluu huomattavan paljon aikaa, täytyy menetetty aika lisätä pelin loppuun. Peli voidaan keskeyttää loukkaantumisen takia vain, jos loukkaantuminen on näkyvä (haava, katkennut kynsi, verta tms.). Jos ei-näkyvästi loukkaantunut pelaaja ei kykene jatkamaan peliä 30 sekunnin aikana, hän häviää ottelun 0-5. Vastustajan suostumuksella peli voidaan kuitenkin keskeyttää myös ei-näkyvän loukkaantumisen takia.
10.3 Pelin keskeytyksen aikana tehdyt maalit hylätään.
10.4 Jos kiekko on selvästi jollain pelaajalla hallussa ennen pelin keskeytystä, jatketaan peliä siitä, missä kiekko oli ennen keskeytystä. Muussa tapauksessa suoritetaan aloituspudotus keskiympyrään.
10.5 Jos ajanotto keskeytyy (ongelma pelinauhassa tai äänentoistossa), ottelu keskeytetään. Jäljelle jäänyt aika arvioidaan, ja ottelua jatketaan siten, että ottelun pituudeksi kertyy mahdollisimman tarkasti 5 minuuttia. Jos ongelman ajanhetkeä ei voida luotettavasti todentaa, arvion tekee kilpailun järjestäjä (runkosarjakierrokset) tai tuomari (pudotuspelit). Jos tuomaria ei ole, pelaajat sopivat pelattavasta ajasta keskenään.

11. Puolustaja-maalivahti-puolustaja

11.1 Jos pelaaja syöttää kiekon jommalta kummalta puolustajalta omalle maalivahdilleen tavalla jota ei voi estää, pelaaja ei voi edelleen syöttää kiekkoa maalivahdilta toiselle puolustajalleen tavalla jota ei voi estää. Jos pelaaja tekee tällaisen kahden syötön kombinaation, vastustaja saa tehdä aloituksen keskiympyrään.

Yleiset säännöt kaudella

1. Kilpailujen vastuuhenkilö

Järjestäjä nimeää yhden (1) vastuuhenkilön, jolta voi saada tietoa kilpailusta (nimi, puhelinnumero, sähköposti)

2. Kilpailuilmoitus

Rankingturnauksen kilpailuilmoituksen eli esitteen on oltava esillä (Facebook-event luotuna) viimeistään edellisen rankingturnauksen yhteydessä. Esite on lisättävä SPJKL:n nettisivuille välittömästi edellisen rankingturnauksen jälkeen. Tämä ei koske kauden avauskilpailua, josta on muuten pyrittävä ilmoittamaan riittävän ajoissa. Esitteestä on käytävä ilmi viimeinen kellonaika ilmoittautumiselle, pelipaikka, osoite, päivämäärä ja vastuuhenkilö.

3. Ilmoittautuminen kilpailuihin

Kilpailun järjestäjällä itsellään on oikeus päättää, onko kilpailuun ilmoittauduttava ennakkoon.
Jos kilpailussa on pakollinen ennakkoilmoittautuminen, on siitä oltava maininta esitteessä.
Kilpailun järjestäjällä on täysi oikeus olla ottamatta kilpailuun henkilöitä, jotka eivät ole ilmoittautuneet ennakkoon, jos järjestäjä oli määrännyt ennakkoilmoittautumisen pakolliseksi.
Kilpailun järjestäjän on otettava ilmoittautuneitten täydelliset nimet ja syntymävuodet talteen ja toimitettava ne Suomen pöytäjääkiekkoliiton jäsenrekisteristä vastaavalle henkilölle viikon kuluessa kilpailun päättymisestä.

4. Kilpailupaikka

Hyvin ilmastoitu sisätila (ei voi järjestää ulkona)
Riittävä valaistus
Pöytien korkeus on 72cm tai lähellä sitä
Kilpailupaikan tulee olla esteetön ja soveltua kaikenikäisille pelaajille
Turnauksissa on alkoholin käyttö kiellettyä
Epäselvissä tilanteissa hallitus päättää, voiko tilassa järjestää rankingturnausta

5. Kilpailun tuomaristo

Tuomaristo muodostuu kolmesta (3) henkilöstä, joiden tulee olla eri seuroista.
Kilpailun tuomaristolla on oikeus käyttää harkintaa sääntöjä sovellettaessa erityisesti tapauksissa, joissa sääntöjen kirjainta yritetään käyttää niiden hengen vastaisesti.
Kilpailun tuomariston asioihin kuuluvat valitukset, sääntöriidat, yms., mutta pöytäjääkiekkoliiton hallitus on mukana käsittelemässä kirjallisia protesteja.

6. Osallistumisoikeus kilpailuihin

Suomen cup, Suomen mestaruus ja joukkueiden Suomen mestaruus:
Avoin kaikille suomalaisille ja Suomessa yli 5 vuotta asuneille ulkomaalaisille.
Ranking: Avoin kaikille, kansalaisuuteen katsomatta.

7. Turnausjärjestelmä

Kilpailut on järjestettävä Suomen pöytäjääkiekkoliiton vahvistamien turnausjärjestelmäsääntöjen (ylälaidassa säännöt -> turnausjärjestelmä) mukaisesti.
Jos järjestäjä haluaa poiketa jostain säännöstä tai soveltaa kokonaan jotain muuta järjestelmää, siihen on saatava hallituksen hyväksyntä viimeistään kuukautta ennen kilpailua. Pieniä muutoksia voidaan hyväksyä myös lyhyemmällä varoajalla.

8. Ajanotto

Aloitus- ja lopetusäänimerkkien on oltava selkeitä
Ennen aloitus- ja lopetusäänimerkkejä tulee olla hetki hiljaista
Ajanottonauha on jaettava äänimerkein 3 tai 5 yhtä suureen osaan
Äänimerkki 15-30 sekuntia ennen loppua, voi olla myös musiikkia
Ääninauha saa vaihtua otteluiden välillä vain musiikin, ei äänimerkkien, osalta
Hallitus voi tarvittaessa päättää, soveltuuko ajanottonauha turnauskäyttöön vai ei

9. Tulokset

Kilpailun järjestäjän tulee huolehtia tuloksien päätymisestä SPJKL:n liveseurantaan sekä maailmanrankingiin. Peliohjelman saa hallitukselta/edellisen kisan järjestäjältä.

10. Pelit ja pelipaketit

Kilpailun järjestäjän velvollisuuksiin kuuluu järjestää ja kustantaa liiton pelien kuljettaminen kilpailupaikkakunnalle
Kilpailun järjestäjä huolehtii pelien kunnosta. Silikonia ei saa ruiskuttaa ollenkaan pelipinnoille. Kiekkoa ja pelaajia ei saa käsitellä millään tavalla.
Pelit kiinnitetään pöytiin jaloista sinitarralla tai jollain muulla kiinnikkeellä.
Pelipaketteihin laitetaan vain pelit ja pleksit
Pelaajat, kiekot, jalat, laskurit ja maalit erillisiin varustelaatikoihin tai -pusseihin.

11. Kilpailumaksut ja palkinnot

Osallistumismaksu rankingkilpailuihin:
– Liiton jäsenet: 15 € (ensikertalaiset 5 €), josta järjestäjät tilittävät liitolle kisojen aikana 1 € / kilpailija. Ensikertalaisista ei tarvitse tilittää.
– Muut 20 €, josta järjestäjät tilittävät liitolle 6 € / kilpailija.
Joukkueiden SM:
– 60 € / joukkue, josta järjestäjät tilittävät liitolle kisojen aikana 10 € / joukkue.
Suomen Cup:
– kisajärjestäjän päätettävissä.
Kilpailun järjestäjä hankkii (kustantaa) palkinnot
Kolmelle parhaalle on jaettava pokaalit tai mitalit seuraavissa luokissa: avoin, naiset, juniorit ja veteraanit. Muiden palkintojen jakaminen on järjestäjälle vapaaehtoista.
Suomen Cup -kilpailussa kuitenkin tarvitsee palkita vain voittaja, järjestäjä voi kuitenkin halutessaan palkita myös toiseksi sijoittuneen.

12. Protestit / valitukset / sääntöriidat

Sarjataulukon (netissä) julkaisemisen jälkeen pelaajilla on 10 minuuttia aikaa ilmoittaa järjestäjälle mahdolliset virheet tuloksissa. Tämän jälkeen ilmoitettuja virheitä ei saa enää korjata.
Protestit yksittäisestä ottelusta (sääntörikkomukset, erimielisyydet pelin lopputuloksesta, lisäajan pelaamisesta yms.) on tehtävä tuomaristolle ennen seuraavaa runkosarjakierrosta (tai playoff-ottelua), kuitenkin enintään 5 minuuttia valituksen kohteena olevan ottelun jälkeen.
Protestit käsittelee ensisijaisesti tuomaristo, tarvittaessa hallitus yhdessä kisajärjestäjän kanssa. Asianosainen ei voi olla käsittelemässä protestia.

13. Muuta

Kauden viimeisessä (jos viimeinen kisa on maailmanliiga, niin sitä edeltävässä) turnauksessa kisajärjestäjä on velvollinen järjestämään Kauden pelaaja-äänestyksen.
Ehdokkaat ja äänestyslipuke-pohjat saa hallitukselta pyytämällä. Tulokset julkaistaan joko samassa turnauksessa, tai viimeistään seuraavan kauden ensimmäisessä kilpailussa.
Hallitus järjestää myös nettiäänestyksen, jossa voivat äänestää ne pelaajat, jotka ovat pelanneet vähintään yhdessä rankingturnauksessa kauden aikana. Kauden Erityistä voivat äänestää myös erityisryhmien SM-kisoihin osallistuneet pelaajat.
Sama pelaaja ei voi äänestää sekä lipuke- että nettiäänestyksessä.

Turnausten pelijärjestelmä

Suomen Cup

Suomen Cup -kilpailussa jokaisella kierroksella otteluparit arvotaan.
Cupista putoaa pois yhden häviön jälkeen.

Turnaussarjat

Avoin (kaikki kilpailijat)
Naiset
Juniorit (kaikki, jotka täyttävät 18 vuotta tai vähemmän kauden päättymisvuonna).
Nappulat (kaikki, jotka täyttävät 13 vuotta tai vähemmän kauden päättymisvuonna).
Veteraanit (kaikki, jotka täyttävät 40 vuotta tai enemmän kauden päättymisvuonna). Superveteraanit (kaikki, jotka täyttävät 55 vuotta tai enemmän kauden päättymisvuonna).
Rookiet (kaikki tulokkaat).Kilpailija on tulokas, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy
- kilpailijan ensimmäinen rankingturnaus (avoin sarja) on pelattu aikaisintaan vuotta aiemmin
- kilpailija on osallistunut aiemmin enintään kahteen rankingturnaukseen (avoin sarja)

Sarjojen pelaaminen turnauksissa

SM-kisoissa pelataan erillinen, muista sarjoista riippumaton turnaus kussakin sarjassa. Järjestäjä voi halutessaan peluuttaa superveteraanisarjan siten, että sen pudotuspelikaavio määräytyy veteraanisarjan tulosten perusteella.
Muissa rankingturnauksissa pelataan vähintään avoimessa, naisten, junioreiden ja veteraanien sarjoissa. Muut sarjat ovat järjestäjälle vapaavalintaisia. Järjestäjä voi halutessaan peluuttaa junioreiden ja veteraanien sarjat siten, että pudotuspelikaaviot määräytyvät avoimen sarjan tulosten perusteella. Naisten sarja pelataan kokonaisuudessaan erikseen.

Rankinglistat

Rankingpisteissä huomioidaan viisi (5) parasta tulosta seitsemästä (7) kyseisen kauden kilpailusta. Jos kilpailuja järjestetään kuusi (6), huomioidaan neljä (4) parasta tulosta.
Sarjat:
- Avoin
- Naiset
- Juniorit
- (MM-sarjat)

Rankingpisteet

Ulkomaalaiset voivat saada rankingpisteitä.
50 parasta suomalaista saa rankingpisteitä. Esim: jos ulkomaalainen voittaa suomalaisen finaalissa, saa kumpikin finalisti 85 rankingpistettä .

Rankingsijoitusten määräytyminen

Mikäli kaksi (2) tai useampi kilpailija on tasapisteissä rankingissa, määräytyy sijoitukset seuraavasti:
1. Korkein pistemäärä yhdestä kilpailusta
2. Jos ne ovat samat, niin toiseksi suurin jne.
3. Mikäli kaikki pisteet ovat samat (viisi (5) parasta kilpailua otetaan huomioon vertailussa), verrataan ensin tasapisteissä olevien pelaajien 6. parhaita tuloksia ja sitten tarvittaessa 7. parhaita tuloksia.
4. Mikäli vieläkään ei eroa saatu, korkeammalle sijoittuu se, joka on sijoittunut korkeammalle viimeisimmässä sellaisessa turnauksessa, johon kaikki tasapisteissä olevat ovat osallistuneet.
5. Muutoin korkeammalle sijoittuu se, joka on viimeksi saanut korkeimmat vertailussa olevat pisteet.

Avoin sarja

Tässä kuvataan alkusarjojen, finaalisarjan ja divarisarjojen kokoonpanot eri pelaajamäärien tapauksissa, kun rankingturnaus on saatava pelatuksi yhdessä päivässä.
(Huom: SM-kisat pelataan eri tavalla!)
Alkusarjojen pisteet eivät jää voimaan, vaan finaalisarjassa ja divarisarjoissa jatketaan ”puhtaalta” pöydältä. (Alkusarjoissa ratkaistaan siis vain se, ketkä jatkavat finaalisarjassa ja ketkä divarisarjoissa).
Kaikissa tapauksissa finaalisarjan 8 parasta jatkaa pudotuspeleihin.
Divarisarja (tai -sarjat) on pakollinen siinä mielessä, että siinä ratkaistaan finaalisarjan ulkopuolelle jääneitten kilpailijoitten lopullinen sijoitus turnauksessa ts. lopettamalla turnauksen alkusarjan jälkeen sijoittuu koko kilpailun hännille.
Jos turnauksessa on riittävästi (l. yli 32) osallistujia divarisarjoja pelataan kaksi. Ylemmässä divarisarjassa ratkaistaan (luonnollisesti) korkeammat sijat kuin alemmassa.
Ylempään divarilohkoon otetaan kustakin alkusarjasta sama määrä (ks. taulukko) pelaajia sijoitusten mukaan ja loput (huonommin sijoittuneet) jatkavat alemmassa divarisarjassa.
Jos järjestäjä haluaa käyttää toisenlaista pelisysteemiä kuin alla on esitetty, siihen on saatava hallituksen hyväksyntä viimeistään
- kuukautta ennen kilpailua, jos se vähentää pelattavien otteluiden lukumäärää merkittävästi yhdenkin pelaajan kohdalla tai
- ennen kilpailun alkamista, jos se ei vähennä pelattavien otteluiden lukumäärää merkittävästi yhdenkään pelaajan kohdalla.

Pudotuspelien järjestäminen divarisarjoissa on järjestäjälle vapaaehtoista.

Osallistujien lukumäärä	Alkulohkojen lukumäärä	Alkulohkoista jatkoon
alle 21	1 (2 kert.)	8 (suoraan play off -peleihin)
21 – 25	1	F:	12
21 – 25	1	D1:	loput pelaajat
26 – 32	2	F:	8 + 8
26 – 32	2	D1:	loput pelaajat
33 – 37	2	F:	8 + 8
		D1:	5 + 5
		D2:	loput pelaajat
38 – 41	2	F:	8 + 8
		D1:	6 + 6
		D2:	loput pelaajat
42 – 44	2	F:	8 + 8
		D1:	7 + 7
		D2:	loput pelaajat
45 – 50	3	F:	6 + 6 + 6
		D1:	5 + 5 + 5
		D2:	loput pelaajat
51 – 53	3	F:	6 + 6 + 6
		D1:	6 + 6 + 6
		D2:	loput pelaajat
54 – 59	3	F:	6 + 6 + 6
		D1:	6 + 6 + 6
		D2:	6 + 6 + 6
60 – 74	4	F:	5 + 5 + 5 + 5
		D1:	4 + 4 + 4 + 4
		D2:	4 + 4 + 4 + 4
75 – 89	5	F:	5 + 5 + 5 + 5 + 5
		D1:	3 + 3 + 3 + 3 + 3
		D2:	3 + 3 + 3 + 3 + 3
90 – 104	6	F:	4 + 4 + 4 + 4 + 4 + 4
		D1:	3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3
		D2:	3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3
105 – 119	7	F:	3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3
		D1:	3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3
		D2:	2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2
120 – 134	8	F:	3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3 + 3
		D1:	2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2
		D2:	2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2 + 2
yli 134	Pöytäjääkiekkoliiton hallitus pitää kriisikokouksen ja päättää turnausjärjestelmästä
Merkintöjen selityksiä
F:	Finaalisarja
D1:	Ylempi divarisarja
D2:	Alempi divarisarja
Esimerkki: Jos osallistujia on 52: Turnaus pelataan kolmessa alkulohkossa. Kustakin lohkosta pääsee finaalilohkoon 6 pelaajaa (yht. 18). Kustakin lohkosta pääsee ylempään divarisarjaan seuraavat 6 pelaajaa (yht. 18) Loput 16 pelaajaa (6+5+5) jatkavat alemmassa divarilohkossa.

Muut sarjat

Muut sarjat peluutetaan turnausjärjestäjän päättämällä tavalla seuraavia suosituksia noudattaen:
- Ensin alkusarja, sitten pudotuspelit
- Alkusarja pelataan vähintään 13 pelaajaan asti yhdessä lohkossa
- Alkusarjavoidaan pelata moninkertaisena
- Pudotuspelien koko:
  - 2-5 osallistujaa: 2
  - 6-12 osallistujaa: 4
  - 13+ osallistujaa: 4 tai 8
Jos sarja toteutetaan jotenkin muuten (esim. yhdistettynä johonkin muuhun sarjaan), pelisysteemi tulee esitellä hyvissä ajoin kilpailuilmoituksessa.

Pelaajien jakaminen alkulohkoihin

Turnaukseen osallistujat asetetaan rankingin mukaiseen järjestykseen ja sijoitetaan vuorotellen lohkoihin.

Lohko A	Lohko B	Lohko C
1	2	3
6	5	4
7	8	9
jne.

Sarjasijoitus

Sarjasijoitus määräytyy kaikista otteluista kertyneiden pisteiden mukaan. Tasapisteissä olevat pelaajat järjestetään seuraavien tilastojen mukaan, seuraavassa järjestyksessä:
- 1. Pisteet (keskinäiset ottelut)
- 2. Maaliero (keskinäiset ottelut)
- 3. Tehdyt maalit (keskinäiset ottelut)
- 4. Maaliero (kaikki ottelut)
- 5. Tehdyt maalit (kaikki ottelut)
- 6. Uusintaottelu

Play off -ottelut

Avoin sarja: paras seitsemästä (7), SM-kisoissa pronssiottelu paras viidestä (5).
Naisten, junioreiden ja veteraanien sarjat: paras viidestä (5), SM-kisoissa paras seitsemästä (7) paitsi pronssiottelu paras viidestä (5)
Muut: turnausjärjestäjän päätettävissä
Playoff-kierroksen kestoa voidaan poikkeustapauksessa (kesken turnauksen, ennen kierroksen alkamista) tarvittaessa lyhentää tai pidentää, mutta muutos tulee ensin hyväksyttää jokaisella yhä pelissä mukana olevalla kilpailijalla
Paras seitsemästä-sarjoissa puolia vaihdetaan pelien 2, 4, 5 ja 6 jälkeen. Muulloin vaihdetaan jokaisen pelin jälkeen.
Rankingturnauksissa ei pelata pronssiottelua (finaalisarjan runkosarjan sijoitus ratkaisee).

Pelin ja pelaajien valinta

Finaalisarjassa parhaiten sijoittunut kilpailija/joukkue saa ensin valita pelin playoffeissa. Kilpailijan, jolla on oikeus valita peli, täytyy antaa vastustajan valita puoli.
Jos pelin kunto ei ole hyvä, päättää tuomaristo pelin vaihtamisesta tai korjaamisesta.

Luovutusvoitto (lv) ( WO – Walk Over )

Luovutusvoiton saanut kilpailija katsotaan voittaneeksi ottelun 5-0. Pelisääntöjen kohdassa 4.6 mainittu myöhästyminen tulkitaan myös luovutukseksi.

Keskeytetty turnaus

Kilpailijan katsotaan keskeyttäneen turnauksen, jos hän luovuttaa enemmän kuin 2 ottelua.
Kilpailija, joka keskeyttää turnauksen, pitää saavuttamansa sijoituksen, mikäli hän on pelannut alku-, väli- tai finaalisarjan loppuun.
Muussa tapauksessa hän menettää pisteensä ja jää sarjan viimeiseksi (toisena keskeyttänyt toiseksi viimeiseksi jne). Keskeyttäneen kilpailijan pelaamat ottelut mitätöidään.

Joukkueiden SM-turnauksen säännöt

Yleistä

Näillä säännöillä määrätään joukkueiden SM-turnauksen yleislinjoista.
Sääntöihin mahdollisesti jääneet porsaanreiät ja ristiriitaisuudet korjaavat ja tulkitsevat kiistatilanteen sattuessa turnauspaikalla olevasta tuomaristosta ja Suomen pöytäjääkiekkoliiton hallituksesta kaikki jäävittömät jäsenet yhdessä. Päätöstä tehdessään tuomariston ja hallituksen on pyrittävä noudattamaan mieluummin sääntöjen henkeä kuin kirjainta. Kiistatilanteen aiheuttanut sääntökohta on korjattava seuraaviin joukkueiden SM-kisoihin mennessä.

Osallistumisoikeus

Joukkueiden SM-turnaukseen saavat osallistua joukkueet, joiden kaikki pelaajat ovat Suomen kansalaisia tai Suomessa vakituisesti asuvia ja jotka ovat ilmoittautuneet turnaukseen järjestäjien tai pöytäjääkiekkoliiton ilmoittamaan määräaikaan mennessä.
Muualla kuin Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaalaisista pelaajista kokonaan tai osittain muodostuvat joukkueet saavat pelata SM-turnauksessa, jos niiden pelaaminen on käytettävissä olevien resurssien (kuten pelikentät ja aika) puitteissa mahdollista, mutta näiden joukkueiden pelaamia otteluita ei huomioida sarjataulukoissa millään tavalla eivätkä ne siten siis voi päästä mukaan pudotuspeleihin.

Joukkueen kokoonpano

Joukkueen ilmoittautuessa turnaukseen on turnauksen järjestäjälle annettava joukkueen pelaajaluettelo, josta käy ilmi joukkueen jäsenten etunimet ja sukunimet. (Salanimellä ei saa pelata).
Joukkueessa pitää olla vähintään 4 ja enintään 5 pelaajaa.
Joukkueella on oltava nimetty kapteeni, joka hoitaa yhteydenpidon kisajärjestäjiin.

Joukkueiden ranking

Joukkueiden ranking on mittari, jonka avulla joukkueet voidaan jakaa helposti, yksiselitteisesti ja täsmällisesti turnauksessa alkulohkoihin. Joukkueiden ranking muodostetaan turnaukseen ilmoittautuneista joukkueista seuraavasti:

Etsitään joukkueen kunkin pelaajan pistekeskiarvo Suomen pöytäjääkiekkoliiton maratonrankinglistalta. (Siellä esiintymättömien pelaajien pistekeskiarvo on nolla).
Otetaan näin saaduista joukkueen jäsenten henkilökohtaisista pistekeskiarvoista neljä suurinta ja lasketaan niiden keskiarvo.
Saatu pistekeskiarvojen keskiarvo on joukkueen vertailuluku.
Lopuksi kaikki joukkueet asetetaan vertailuluvun mukaiseen järjestykseen siten, että ensimmäiseksi tulee joukkue, jonka vertailuluku on suurin.

Tällä tavoin ennakkoon muodostettua joukkueiden rankinglistaa käytetään apuna jaettaessa joukkueita alkulohkoihin.

Turnausmuoto

Tässä kappaleessa annettavat osallistujamääriä koskevat säännöt olettavat, että pelikenttiä on käytettävissä rajattomasti. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, vaan turnauksessa yhtä aikaa pelaavien joukkueiden määrä voi olla korkeintaan n. 30.

Jos mukaan ilmoittautuu joukkueita tätä enemmän, on turnauksen järjestäjällä oikeus järjestää ensin cup-muotoinen esikarsinta rankinglistan (ks. kappale ”Joukkueiden ranking”) loppupään joukkueiden kesken. Esikarsinnassa pudonneille joukkueille maksetaan turnausmaksu takaisin.

Joukkueiden SM-turnauksen turnausmuoto riippuu osallistuvien joukkueiden lukumäärästä seuraavasti:

Alle 8 joukkuetta
- Kaksinkertainen sarja kaikki kaikkia vastaan.
- Sarjan jälkeen 4 joukkueen pudotusottelut.
8-11 joukkuetta
- Yksinkertainen sarja kaikki kaikkia vastaan.
- Sarjan jälkeen 8 joukkueen pudotusottelut.
12-19 joukkuetta
- Turnaus pelataan kahdessa lohkossa, eliittilohkossa ja divisioonalohkossa.
- Eliittilohkossa pelaa kahdeksan ennakkoon korkeimmalle rankattua joukkuetta. Loput joukkueet pelaavat divisioonalohkossa. (Ks. kappale ”Joukkueiden ranking”).
- Alkusarjojen jälkeen pelataan pudotusottelut, joihin pääsevät kaikki 8 eliittilohkon joukkuetta sekä neljä parasta joukkuetta divisioonalohkosta. (Ks. kappale ”Pudotusottelut”).
20-25 joukkuetta
- Turnaus pelataan kolmessa lohkossa, eliittilohkossa ja kahdessa divisioonalohkossa.
- Eliittilohkossa pelaa kahdeksan ennakkoon korkeimmalle rankattua joukkuetta. Loput joukkueet jaetaan kahteen divisioonalohkoon. (Ks. kappale ”Joukkueiden ranking”).
- Alkusarjojen jälkeen pelataan pudotusottelut, joihin pääsevät kaikki 8 eliittilohkon joukkuetta sekä neljä parasta joukkuetta kummastakin divisioonalohkosta. (Ks. kappale ”Pudotusottelut”).
26-31 joukkuetta
- Turnaus pelataan neljässä lohkossa, eliittilohkossa ja kolmessa divisioonalohkossa.
- Eliittilohkossa pelaa kahdeksan ennakkoon korkeimmalle rankattua joukkuetta. Loput joukkueet jaetaan kolmeen divisioonalohkoon. (Ks. kappale ”Joukkueiden ranking”).
- Alkusarjojen jälkeen pelataan pudotusottelut, joihin pääsevät kaikki 8 eliittilohkon joukkuetta sekä kaksi parasta joukkuetta kustakin divisioonalohkosta sekä kaksi parasta lohkokolmosta (Ks. kappale ”Pudotusottelut”).
32-40 joukkuetta
- Turnaus pelataan viidessä lohkossa, eliittilohkossa ja neljässä divisioonalohkossa.
- Eliittilohkossa pelaa kahdeksan ennakkoon korkeimmalle rankattua joukkuetta. Loput joukkueet jaetaan neljään divisioonalohkoon. (Ks. kappale ”Joukkueiden ranking”).
- Alkusarjojen jälkeen pelataan pudotusottelut, joihin pääsevät kaikki 8 eliittilohkon joukkuetta sekä kaksi parasta joukkuetta kustakin divisioonalohkosta. (Ks. kappale ”Pudotusottelut”).
Yli 40 joukkuetta
- Joukkueiden rankinglistan (ks. kappale ”Joukkueiden ranking”) loppupään joukkueiden kesken pelataan cup-muotoinen karsintaturnaus oikeudesta osallistua divisioonalohkoihin.
- Otteluparit arvotaan. (Yksi kierros todennäköisesti riittää, mutta jollei riitä, otteluparit arvotaan seuraavillakin kierroksilla).
- Karsintaturnaus on laadittava niin, että sen päätyttyä joukkueita on jäljellä vain 40 (tai vähemmän, jos käytettävissä olevat pelit eivät riitä siihen, että kaikki joukkueet pelaavat yhtä aikaa).
- Karsintaturnauksen jälkeen turnausta jatketaan kuten yllä on säädetty pienempien joukkuemäärien tapauksissa.

Alkusarjat

Jos jossain alkulohkossa pelaa alle kuusi joukkuetta, alkusarja pelataan kaksinkertaisena, muuten yksinkertaisena (kaikki kaikkia vastaan)

Joukkueiden jako divisioonalohkoihin

Mikäli divisioonalohkoja tarvitaan useampi kuin yksi, ne muodostetaan samalla periaatteella kuin rankingturnausten alkulohkot käyttämällä apuna kappaleessa ”Joukkueiden ranking” kuvattua rankinglistaa.
Se, mihin lohkoihin samalla rankingsijalla olevat joukkueet ”joutuvat”, arvotaan.

Kahden joukkueen välinen ottelu

Kun kaksi joukkuetta kohtaa, kummastakin joukkueesta nimetään neljä pelaajaa otteluun. (Mahdollinen viides pelaaja on lepovuorossa eikä osallistu kyseiseen otteluun).
Joukkueottelussa kukin neljästä nimetystä pelaajasta pelaa yhden viiden minuutin pelin jokaista toisen joukkueen neljää nimettyä pelaajaa vastaan. Joukkueottelussa pelataan siis yhteensä 16 yksittäistä peliä.
Joukkueottelun yksittäisen pelin voitosta joukkue saa yhden pisteen (”maalin”), tasapelistä ja tappiosta nolla.
Joukkueottelun tulos voi siis olla 0-0 (jos kaikki 16 peliä päättyvät tasan), 16-0 (jos toisen joukkueen kaikki pelaajat voittavat kaikki pelinsä) tai jotain muuta noiden ääriarvojen väliltä.

Sarjapisteet

Joukkueottelun voitosta joukkue saa kaksi sarjapistettä.
Joukkueottelun päätyttyä tasan saa kumpikin joukkue yhden sarjapisteen.
Joukkueottelun häviöstä joukkue ei saa pisteitä.

Sarjasijoitus

Jos sarjan päätyttyä on kaksi tai useampia joukkueita keskenään tasapisteissä, määräytyy keskinäinen sarjasijoitus seuraavasti:

Kaksi joukkuetta tasapisteissä:
- Keskinäisen ottelun voittaja sijoittuu korkeammalle. (Kaksinkertaisessa sarjassa huomioidaan molemmat keskinäiset ottelut).
- Jos keskinäinen ottelu on päättynyt tasan (tai kaksinkertaisessa sarjassa keskinäisten otteluiden pisteet ja voittopiste-erot ovat tasan), järjestyksen määrää koko sarjassa saatu voittopiste-ero.
- Jos voittopiste-ero on molemmilla joukkueilla sama, korkeammalle sijoittuu se joukkue, joka on voittanut enemmän yksittäisiä pelejä.
- Jos pelivoittojakin on yhtä paljon, ratkaistaan järjestys pelaamalla ylimääräinen yksittäinen peli kuten pudotusotteluiden jatkoajan tapauksessa. (Ks. kappale ”Jatkoaika”).
Kolme tai useampia joukkueita tasapisteissä:
- Laaditaan ns. osasarjataulukko tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisistä otteluista ja määritetään joukkueiden järjestys sen perusteella. (Sarjapisteet, voittopiste-ero, yksittäiset pelit)
- Jos tämänkään jälkeen eroa ei saada, verrataan osasarjataulukossa tasapisteissä, samoissa keskinäisissä voittopisteissä ja samoissa keskinäisten otteluiden yksittäisten pelien voitoissa olevien joukkueiden koko sarjan voittopiste-eroja ja yksittäisiä pelivoittoja keskenään ja määritetään sarjasijoitus niiden perusteella.
- Jos edellisen jälkeenkin on vielä joukkueita, joiden välille ei eroa ole saatu, poistetaan käsittelystä ne joukkueet, joiden sijoitus ON selvinnyt ja sovelletaan tämän kappaleen ohjeita rekursiivisesti jäljelle jääneisiin.

Pudotusottelut

Alkulohkojen päätyttyä pelataan pudotusotteluita, kunnes joukkueiden Suomen mestari on selvinnyt.

Välierissä hävinneet joukkueet pelaavat pronssiottelun.

Pudotusottelu on samanlainen kuin yksi kahden joukkueen välinen joukkueottelu, poikkeuksena finaaliottelu, joka pelataan kaksinkertaisena ts. kummankin finalistijoukkueen pelaajat kohtaavat toisen finalistijoukkueen pelaajat kahdesti.

Jos pudotusottelu päättyy tasan, pelataan jatkoaika kappaleen ”Jatkoaika” mukaisesti.

Pudotusotteluparien määräytyminen riippuu alkulohkojen määrästä seuraavasti:

Yksi alkulohko:
- Perinteinen pudotuspeliturnaus eli sellainen, jossa kullakin kierroksella jäljelläolevista joukkueista kohtaa alkusarjassa parhaiten menestynyt huonoiten menestyneen, toiseksi parhaiten menestynyt toiseksi huonoiten menestyneen jne.
Eliittilohko ja yksi divisioonalohko
- Eliittilohkossa sijoille 1-4 sijoittuneet joukkueet pääsevät suoraan toiselle kierrokselle.
- Ensimmäisellä kierroksella kohtaavat
  - Eliittilohkon 5. ja divisioonalohkon 4.
  - Eliittilohkon 6. ja divisioonalohkon 3.
  - Eliittilohkon 7. ja divisioonalohkon 2.
  - Eliittilohkon 8. ja divisioonalohkon 1.
- Seuraavilla kierroksilla jäljelläolevista joukkueista kohtaa alkusarjoissa parhaiten menestynyt huonoimmin menestyneen, toiseksi parhaiten menestynyt toiseksi huonoimmin menestyneen jne.
Eliittilohko ja kaksi divisioonalohkoa
- Eliittilohkossa sijoille 1-4 sijoittuneet joukkueet pääsevät suoraan kolmannelle kierrokselle.
- Eliittilohkossa sijoille 5-8 sijoittuneet joukkueet pääsevät suoraan toiselle kierrokselle.
- Ensimmäisellä kierroksella kohtaavat
  - A-divisioonan 1. ja B-divisioonan 4.
  - A-divisioonan 2. ja B-divisioonan 3.
  - A-divisioonan 3. ja B-divisioonan 2.
  - A-divisioonan 4. ja B-divisioonan 1.
  Voittajat jatkavat toiselle kierrokselle.
- Toista kierrosta varten ensimmäisen kierroksen voittajajoukkueet asetetaan järjestykseen kappaleessa ”Divisioonajoukkueiden keskinäinen järjestys” olevien sääntöjen mukaisesti ja pudotusotteluita jatketaan kuten kohdassa ”Eliittilohko ja yksi divisioonalohko” (ks. yllä) on kerrottu.
Eliittilohko ja kolme divisioonalohkoa
- Eliittilohkossa sijoille 1-4 sijoittuneet joukkueet pääsevät suoraan kolmannelle kierrokselle.
- Eliittilohkossa sijoille 5-8 sijoittuneet joukkueet pääsevät suoraan toiselle kierrokselle.
- Divisioonajoukkueet asetetaan järjestykseen kappaleessa ”Divisioonajoukkueiden keskinäinen järjestys” olevien sääntöjen mukaisesti ja pudotusotteluiden ensimmäisellä kierroksella kohtaavat
  - ”Paras” lohkoykkönen ja ”huonompi” lohkokolmonen.
  - Toiseksi ”paras” lohkoykkönen ja ”parempi” lohkokolmonen.
  - ”Huonoin” lohkoykkönen ja ”huonoin” lohkokakkonen.
  - ”Paras” lohkokakkonen ja toiseksi ”paras” lohkokakkonen.
- Pudotusotteluita jatketaan kuten kohdassa ”Eliittilohko ja yksi divisioonalohko” (ks. yllä) on kerrottu.
Eliittilohko ja neljä divisioonalohkoa
- Eliittilohkossa sijoille 1-4 sijoittuneet joukkueet pääsevät suoraan kolmannelle kierrokselle.
- Eliittilohkossa sijoille 5-8 sijoittuneet joukkueet pääsevät suoraan toiselle kierrokselle.
- Divisioonajoukkueet asetetaan järjestykseen kappaleessa ”Divisioonajoukkueiden keskinäinen järjestys” olevien sääntöjen mukaisesti ja pudotusotteluiden ensimmäisellä kierroksella kohtaavat
  - ”Paras” lohkoykkönen ja ”huonoin” lohkokakkonen
  - Toiseksi ”paras” lohkoykkönen ja toiseksi ”huonoin” lohkokakkonen
  - Toiseksi ”huonoin” lohkoykkönen ja toiseksi ”paras” lohkokakkonen
  - ”Huonoin” lohkoykkönen ja ”paras” lohkokakkonen
- Pudotusotteluita jatketaan kuten kohdassa ”Eliittilohko ja yksi divisioonalohko” (ks. yllä) on kerrottu.

Jatkoaika

Jos pudotusottelu päättyy tasan tai jos sarjasijoituksen selvittäminen vaatii ”jatkoaikaa”, toimitaan seuraavasti:

Kumpikin osapuolijoukkue valitsee keskuudestaan salassa yhden pelaajan ja kirjoittaa hänen nimensä paperilapulle.
Joukkueiden kapteenit vaihtavat laput keskenään.
Valitut pelaajat pelaavat keskenään yhden pelin ja tarvittaessa ”maalista poikki” -jatkoajan.

Voittaneen pelaajan joukkue jatkaa pudotuspeleissä seuraavalle kierrokselle (tai finaaliottelun tapauksessa voittaa Suomen mestaruuden tai alkusarjasijoitusta selvitettäessä sijoittuu korkeammalle).

Divisioonajoukkueiden keskinäinen järjestys

Ennen pudotuspelejä divisioonajoukkueiden keskinäinen järjestys määrätään seuraavasti:

Omassa lohkossaan sijalle x sijoittunut joukkue sijoittuu korkeammalle kuin yksikään omassa lohkossaan sijalle x+1 tai huonommin sijoittunut joukkue. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitsee verrata vain keskenään samalle sijaluvulle sijoittuneiden joukkueiden sarja- ja voittopisteitä.
Jos vertailtavat lohkot ovat erikokoisia, kunkin pienemmässä lohkossa pelanneen joukkueen sarjapisteisiin lisätään lohkojen kokoero * 2 pistettä. (Kappaleen ”Turnausmuoto” sääntöjen mukaisesti lohkon koko voi erota muiden lohkojen koosta korkeintaan yhdellä. Jos kokoeroa on enemmän, johtuu se siitä, että joku joukkue on keskeyttänyt).
Tämän jälkeen vertaillaan samalla sijaluvulla olevien joukkueiden sarjapisteitä. Joukkue, jolla on enemmän pisteitä, sijoittuu korkeammalle.
Jos sarjapisteet ovat yhtäsuuret, sijoittuu korkeammalle se joukkue, jonka voittopiste-ero on suurempi.
Jos voittopiste-ero on yhtäsuuri, sijoittuu korkeammalle se joukkue, jolla on enemmän yksittäisten pelien voittoja.
Jos voitettujen yksittäisten pelien määrä on yhtäsuuri, sijoittuu korkeammalle se joukkue, jolla on yksittäisissä peleissä parempi maaliero.
Jos yksittäisten pelien maaliero on yhtä suuri, sijoittuu korkeammalle se joukkue, joka on tehnyt yksittäisissä peleissä enemmän maaleja.
Siinä epätodennäköisessä tapauksessa että vieläkään ei ole saatu joukkueiden välille eroa, joukkueet sijoittuvat samalle sijaluvulle, paitsi jos jompikumpi tai molemmat joukkueet ovat jatkamassa pudotusotteluihin, jolloin pelataan yksittäinen peli kappaleen ”Jatkoaika” mukaisesti.

Keskeyttäminen

Joukkueen tulkitaan keskeyttäneen turnauksen, jolleivät sen pelaajat saavu pelaamaan määrättyä vastustajaansa vastaan viimeistään kolmannen yksittäisen pelikierroksen alkaessa. Muutoin noudatetaan rankingkisojen luovutusvoittosääntöä.
Keskeyttänyt joukkue ei saa keskeyttämisensä jälkeen enää jatkaa turnausta, vaikka se myöhemmin vielä saapuisikin paikalle. Ei ole siis ilman seuraamuksia luvallista luovuttaa yhtään ottelua tai myöhästyä niistä liikaa.
Jos joukkue keskeyttää turnauksen ennen alkusarjan päättymistä, kaikki joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään ja joukkue sijoittuu tulosluettelon loppuun (ensimmäisenä keskeyttänyt viimeiseksi, toiseksi keskeyttänyt toiseksi viimeiseksi jne).
Jos joukkue keskeyttää turnauksen alkusarjan päätyttyä mutta ennen pudotuspelien alkamista, sen tilalle nostetaan seuraavaksi sijoittunut joukkue, nostetun joukkueen tilalle sitä seuraava jne.
Keskeyttänyt joukkue, joka on pelannut alkusarjan loppuun ja selviytynyt pudotusotteluihin, pitää saavuttamansa sijaluvun, paitsi jos jokin edellisen säännön mukaisesti pudotusotteluihin nostettu joukkue saavuttaa pudotuspeleissä pelaamalla itselleen paremman sijan, jolloin keskeyttäneen joukkueen sijaluku putoaa vastaavasti.
Jos joukkue keskeyttää vasta pudotusotteluvaiheessa, sen pudotusotteluvastustaja saa (luonnollisesti) luovutusvoiton.

Pistelaskumenetelmä

Kaudessa pelataan seitsemän (7) turnausta, joista viiden (5) parhaan kisan pisteet lasketaan rankingtulokseen.

Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet
1.	85	18.	33	35.	16
2.	75	19.	32	36.	15
3.	70	20.	31	37.	14
4.	65	21.	30	38.	13
5.	60	22.	29	39.	12
6.	58	23.	28	40.	11
7.	56	24.	27	41.	10
8.	54	25.	26	42.	9
9.	50	26.	25	43.	8
10.	48	27.	24	44.	7
11.	46	28.	23	45.	6
12.	44	29.	22	46.	5
13.	42	30.	21	47.	4
14.	40	31.	20	48.	3
15.	38	32.	19	49.	2
16.	36	33.	18	50.	1
17.	34	34.	17	51.-	0